Maanrakennuskaivot

Kaivoja valmistetaan hyvin montaa eri halkaisijaa, pääasiassa välillä 200-2200 mm. Halkaisijavaatimus on usein määritelty ko. kohteen suunnitelmissa. Halkaisijaan vaikuttaa esim. kaivoon liittyvien putkiyhteiden määrä ja koko, kansiston haluttu koko, huollettavuus, pohjalla olevan lietepesän tilavuus, varustelu jne.

Putkien ja kaivojen tarkat asennusohjeet löydät täältä.

Kaivon kansi valitaan aina asennuspaikan mukaan. Kansistojen saatavuus vaihtelee kokoluokittain. Valikoimaamme kuuluu esim. seuraavanlaisia kansityyppejä:

• Muoviset kevyet kannet (”hatut”): käytetään paikoissa joissa kanteen ei kohdistu kuormitusta. Käytetään myös kaivojen pohjina.
• Muoviset 5 tn kantavuuden kannet: käytetään kohteissa joissa kanteen voi kohdistua kevyttä kuormitusta. Saatavana sekä ritilä- että umpikantena.
• RST-kannet: Käytetään periaatteessa samanlaisissa kohteissa kuin muovisia kevyitä hattuja.
• Valurautakannet: Käytetään kohteissa, joissa kansiston tulee kestää kuormitusta, esimerkiksi yliajettaessa. Niiden kantavuus  on 40 tn. Valurautakansia on saatavana sekä ritilä- että umpikantena. Ojan pohjalle asennettavissa kaivoissa käytettävä kupu-ritiläkansisto kuuluu myös valikoimaamme. Sen kantavuus on 25 tn.

Kyllä voidaan! Yksittäisinä kappaleinakin valmistus onnistuu räätälöidysti asiakkaan antamien mittojen mukaan. Pienestä tilauksesta ei koidu lisäkuluja.

Teleskooppi on maanrakennuskaivon rungon sisään liukuva putki, jonka avulla kaivon asentaminen ja korkeuden säätäminen oikeaan asennuskorkeuteen on helpompi tehdä työmaalla. Teleskooppi on ”kiinni” rungossa ainoastaan rungon ja teleskoopin välissä olevalla tiivisteellä, jolloin kannen päälle tuleva kuormitus ei aiheuta vaurioita kaivolle.

Jos kaivon asennuspaikka on sellainen, että sille koituu kannen kautta kuormitusta, on se varustettu valurautakansistolla. Valurautakansistossa on kehys, jonka huullos (reunus) auttaa kantta ja sitä kautta teleskooppia kellumaan, vaikka kanteen koituisikin rasitusta.

Hiekkapesä (myös sakkapesä, lietepesä) on kaivon pohjalle, kaivon poistoyhteen alapuolelle jäävä tyhjä tila. Sen tarkoituksena on kerätä kaivon kautta virtaavasta vedestä esim. hiekkaa kaivon pohjalle, jotta se ei rasittaisi itse putkistoa. Yleisimmin hiekkapesä löytyy kaivoista, joissa on ritiläkansi (sadevesikaivo) ja jolloin hiekan tms. aineksen pääsy kaivoon on todennäköisintä.

Kaivon räätälöinti on mahdollista hyvin pitkälle viedysti eli helpointa on ottaa yhteyttä myyntiimme ja kysyä asiasta. Voit joko soittaa ja kertoa asiastasi tai esim. piirtää kaivosta vapaamuotoisen kuvan paperille ja lähettää siitä meille tarjouspyynnön.

Välppäkaivo on maatalouden putkituksissa käytettävä kaivo, joka asennetaan putkitettavan osuuden alkupäähän, josta vesi menee sisälle putkistoon. Vesi pääsee kaivoon sisälle RST-ritilän kautta, jonka tehtävänä on estää suurempien materiaalien (esim. oksat, oljet tms) pääsy putkiston sisään, jolloin ne voisivat pahimmassa tapauksessa tukkia putkiston. Välppäkaivoja valmistetaan eri kokoluokissa putkitettavan halkaisijan mukaan. Yleensä välppäkaivon kokovaatimus on esitetty suunnitelmassa.

Jätevesiputkistoon asennettava tarkastuskaivo tulee varustaa virtauskouruilla, jotta estetään tukkeumien syntyminen. Jäteveden mukana liikkuu kiintoainesta, joka todennäköisesti tukkisi sellaisen kaivotyypin, jossa virtauskouruja ei ole. Virtauskouruilla varustettu kaivo valmistetaan yleensä vakiomuotoisesta pohjaosasta, jossa on kolme tuloyhdettä ja yksi poistoyhde. Ylimääräiset tuloyhteet tulpataan ja tuloputkien kulmia on mahdollista muuttaa ko. koon viemäriputken kulmaosien avulla. Pohjaosia on saatavana eri kokoisille putkille. Kourupohjallisen kaivon valmistus onnistuu myös räätälöidysti.

Ritiläkannellisiin sadevesikaivoihin on saatavana jäätymissuojia, jotka roikkuvat kannen alla. Ne päästävät veden virtaamaan kaivoon, mutta estävät suurimman osan kylmän ilman virtauksesta kaivoon.

Tällaista pienrakentamista varten valikoimaamme kuuluu valmis tarkastuskaivomalli, joka riittää korkeudeltaan silloin, kun putken syvyys valmiista maan pinnasta on alle metrin. Jos kaivojen tulee olla korkeampia (putki kulkee syvemmällä) tai ennen rakentamisen aloitusta ei tiedetä mille korkeudelle lopullinen maanpinta tulee, on paras vaihtoehto rakentaa kaivot paikanpäällä. Tähän helpoin ja edullisin tapa on tehdä kaivot esim. halkaisijaltaan 315 mm rumpuputkesta, johon on saatavana tarvittavat kannet ja pohjaelementit. Kiinnitykset voi tehdä paikan päällä ruuveilla. Kaivot voi jättää hieman korkeiksi, jos lopullista maan pinnan korkeutta ei tiedetä rakennusvaiheessa ja lyhentää myöhemmin oikeaan korkeuteen.

Osittain termit menevät ristiin ja samaa termiä voidaan käyttää fyysisesti samasta tuotteesta. Seuraavassa karkeasti selityksiä eri termeille:

• Maanrakennuskaivo on yleisnimitys kaikille maanrakentamisessa käytettäville kaivoratkaisuille, jotka ovat osa esim. sadevesi-, salaoja- tai jätevesiputkistoa. Pääasiassa kaivot rakennetaan räätälöidysti työmaan vaatimusten mukaisesti esim. korkeudeltaan, putkiyhteiltään, kansistoltaan ym. varustelultaan.
• Sadevesikaivolla tarkoitetaan yleensä maanrakentamisessa käytettävää ritiläkannellista kaivoa jonka avulla alueelta kerätään sadevesiä putkistoon pois johdettavaksi. Joissain yhteyksissä nimityksellä voidaan viitata myös rännin syöksytorven alle tulevaan ”suppiloon” tai ”rännikaivoon”, mutta tämä on harvinaisempaa ja käyttötarkoitus on aivan erilainen.
• Tarkastuskaivo on yleensä kaivo, joka on varustettu umpikannella ja joka on asennettu sellaiseen kohtaan, jossa putkisto halutaan päästä tarkastamaan. Tällaisia paikkoja voivat olla esim. putkiston risteys- tai kulmakohdat, pitkät yksittäiset putkivedot jne. Tarkastuskaivo voi olla asennettuna esim. sadevesi-, salaoja- tai jätevesilinjassa. Peltoputkituksissa käytetään myös runsaasti erilaisia ja –kokoisia tarkastuskaivoja.
• Salaojakaivo on nimensä mukaisesti kaivo, joka asennetaan salaojaputkiston tarkastusta varten. Pienrakentamisessa kaivot ovat usein rakenteeltaan kevyempiä ja halkaisijaltaan pienempiä, kuin suurempien kohteiden pohjarakentamisessa. Usein kaivot voidaan tehdä työmaalla esim. rumpuputkesta sahaamalla ja irtonaisia pohjia käyttäen varsinkin, jos vakiomallisten kaivojen pituus ei riitä. Kansistoja on olemassa aina tavallisista muovihatuista valurautaisiin yliajon kestäviin kansiin. Suuremmissa rakennuskohteissa kaivot tehdään usein räätälöidysti kohteen vaatimusten mukaan (esim. korkeudet, putkiyhteet jne).