Jätevesijärjestelmät

Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, onko rakennuksesi alueella, jossa jätevesijärjestelmän uusiminen tulee tehdä. Tällaisia kiinteistöjä ovat yleensä ne, jotka sijaitsevat 100 metrin sisällä vesistöstä tai pohjavesialueella. Joissakin kunnissa voi olla tiukemmat määräykset ja saneerausvelvoite koskee laajempaa aluetta. Saat sen selville kysymällä asiasta joko kuntasi rakennusvalvonnasta tai ympäristöviranomaiselta.

Viranomaisella on työkaluja vaatia saneerausta kuten kehotukset ja jopa uhkasakko. Toimenpiteet voivat alkaa vasta siirtymäkauden jälkeen. Aika näyttää kuinka kunnat toimivat asian suhteen. Unettomia öitä ei kuitenkaan kannata asian kanssa viettää. Tuskin ketään pois kotoa ajetaan tämän vuoksi.

Imeytyskentässä saostuskaivossa esiselkeytetty vesi nimensä mukaisesti imeytetään maahan eli sitä ei kerätä enää talteen. Tällainen järjestelmä toimii ja on mahdollista rakentaa paikkaan, jossa maaperä soveltuu imeytykseen ts. imee hyvin vettä eli on tarpeeksi karkeaa.

Suodatuskentässä imeytysputkiston alle tulee suodatinhiekkakerros, jonka läpi imeytysputkista kenttään valuva vesi suodattuu. Kentän pohjalla vesi kerätään talteen salaojaputkistolla ja johdetaan pois kentästä esim. avo-ojaan tms. Suodatinkentän alalle siis rakennetaan maa-aineksista kerroksittain kenttä, jolloin se toimii myös perusmaan ollessa huonosti vettä imevä, esim. savinen tms.

Huomaathan, että oli kenttä kumpaa tahansa tyyppiä, tulee kentän paikassa maaperän olla kuiva, jotta kenttä toimii. Suodatuskenttä on mahdollista rakentaa myös erikoismallisena, moduuleita käyttäen pieneen tilaan, pumpattuna jne. Sopiva suodatuskenttä valitaan aina olosuhteiden mukaan.

Tyhjennysväli riippuu kiinteistöllä syntyvän jäteveden määrästä ja kiinteistön käyttötarkoituksesta. Jos kiinteistö on jatkuvassa käytössä ja syntyvät jätevedet ovat normaalista asumisesta syntyviä jätevesiä, niin normaalisti kaikille jätevesille tarkoitettu saostuskaivo tyhjennetään kerran vuodessa, jos asukkaita on kolme tai vähemmän. Jos asukkaita on neljä tai tätä enemmän, tyhjennys on hyvä tehdä kaksi kertaa vuodessa. Mikäli kyseessä on harmaiden vesien saostuskaivo, niin tyhjennys tehdään yleensä samaan aikaan, kuin wc-vesille tarkoitetun umpisäiliönkin tyhjennys.

Mikäli kiinteistön käyttö olisikin vähäistä, kannattaa kaikkien saostuskaivojen tyhjennys tehdä vähintään kerran vuodessa. Tähän saattaa olla myös paikallisisten viranomaisten säätämiä velvoitteita. Tekemällä tyhjennys tarpeeksi usein, estetään esim. rasvakovettumat saostuskaivon sisällä, jotka voivat vaikeuttaa tyhjennystä. Kaikkein tärkeintä on tietysti estää saostuskaivoon kerääntyvän kiintoaineksen pääsy jälkikäsittelyyn (esim. imeytys- tai suodatuskenttään), joka voisi pahimmillaan tukkia kentän.

Oikein rakennettuna ja käytettynä imeytys- ja suodatuskentän käyttöikä on 20-30 vuotta. Tähän vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimpiä ovat kentän rakentaminen oikeanlaisista tarvikkeista ja maa-aineksista, kapasiteetin ja järjestelmän tyypin oikea valinta kiinteistölle ja olosuhteisiin sopivaksi sekä oikeanlainen käyttö (esim. tyhjennys tarpeeksi usein jne.). Kun kenttä jossain vaiheessa tulee uusia, niin yksi tapa on rakentaa uusi kenttä vanhan viereen, mikäli tontilla on tilaa. Tällöin säästytään ylimääräiseltä konetyöltä.

Tämä on hyvin laaja kysymys. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että useissa tapauksissa olosuhteet, mahdollinen viemäriverkoston läheisyys, vesistön läheisyys sekä rakennuksen koko ja käyttötarkoitus ohjaavat tiettyyn järjestelmätyyppiin.

Mikäli viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista ja kiinteistökohtainen järjestelmä tulee rakentaa, niin silloin olosuhteet ovat merkittävässä roolissa. Esimerkiksi, kun kiinteistö on vesistön lähellä ja varustettu vesi wc:llä, on yleisin käytetty järjestelmä erillisviemäröinti. Tällöin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn (esim. imeytys- tai suodatuskenttä). Tällainen järjestelmä on käytössä edullinen, ei sisällä sähkölaitteita tai muuta ylimääräistä tekniikkaa ja toimii täysin luonnonmukaisesti. Ainoa tarvittava huoltotoimenpide on umpi- ja saostussäiliöiden tyhjennys imuautolla.

Mikäli alueella ei vaadita erillisviemäröintiä, on yleisin ja yksinkertaisin järjestelmätyyppi kaikille jätevesille tarkoitettu maaperäkäsittely (saostussäiliö + kenttä). Lukuisat erikoisratkaisut ovat myös mahdollisia, kuten moduulikentät, pumppaukset ja kentän rakentaminen kauemmas saostuskaivosta, panospuhdistamo ahtaaseen paikkaan, suuremman kapasiteetin isot kentät jne.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että sama järjestelmätyyppi ei ole joka kohteessa yhtä edullinen ratkaisu, vaan olosuhteet vaikuttavat paljon. Kuitenkin, mitä enemmän on tilaa käytössä ja olosuhteet suotuisat, sen helpompaa järjestelmän rakentaminen on ja voidaan suosia yksinkertaisempia järjestelmätyyppejä.

Ohjeita jätevesijärjestelmän hankintaan löytyy sivuiltamme tämän linkin kautta.

Säiliöiden maksimipeittosyvyys säiliön päältä maan pintaan on 80 cm.

Tähän vaikuttavat paljon kiinteistön olosuhteet ja esim. ollaanko Pohjois- vai Etelä-Suomessa. Säiliön päälle tulevalla hyvällä eristyksellä voidaan asennus tehdä jopa vain 30-40 cm peittosyvyyteen säiliön päältä maan pintaan mitattuna. Maan pinnalle satava lumi on myös erittäin hyvä eriste ja auttaa säiliötä pysymään sulana, joten mahdollisuuksien mukaan sitä ei kannata luoda pois säiliön päältä eikä säiliön yli kannata kulkea talviaikaan.

Tarkemmat järjestelmäkohtaiset asennusohjeet löydät nettisivuiltamme Materiaalipankista.